Kaarina kasvaa edelleen, mutta maltillisesti. Ensi vuonna kaupunki investoi aikaisempia vuosia enemmän, erityisesti koulu- ja päiväkoti-investoinnit ovat huomattavia. Talouden tasapainottamiseksi kustannuksia on tarkasteltava ja toimintaa kehitettävä. Kaarina kestää ulkoiset ja sisäiset muutokset tukeutumalla strategiaansa, josta nousevat esiin yhdessä tekeminen, yrittäjyys ja hyvinvoinnin edistäminen. Uusi elinvoima- ja työllisyyspalvelukeskus, satsaukset lapsiin ja nuoriin, ilmasto-ohjelma sekä yhteistyö hyvinvointialueen kanssa tuovat palveluihin entistä enemmän monipuolisuutta.
Samalla kun kaupunki panostaa parhaiden palvelujen itsenäiseen Kaarinaan, kehitetään maakuntaa ja Turun seutua yhdessä. Kaarina on mukana mm. maakunnallisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa, MAL-sopimuksen toimeenpanossa, maakuntakaavoituksessa sekä kaupunkiseutusuunnitelman laatimisessa. Kaupunki ohjelmoi myös omaa maankäytön suunnittelua vuosille 2026–2033.
Uusi valtuustokausi merkitsee todennäköisesti muutoksia niin luottamushenkilö- kuin henkilöstöorganisaatiossa. Kaupunginvaltuusto päättää helmikuussa, mitä lautakuntia, palvelualueita ja vastuualueita Kaarinassa on alkavalla valtuustokaudella.
Uudet palvelut ja ohjelmat hyvinvointia edistämässä
Elinvoima- ja työllisyyspalvelukeskus tuo työnantajat ja työnhakijat yhteen ja luo työntekomahdollisuuksia yksityisiin yrityksiin ja vaikuttaa myönteisesti sitä kautta niin kaupungin elinvoimaan, kaarinalaisiin yrityksiin kuin työnhakijoihinkin.
Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa olevien lasten määrän kasvu on tasaantunut, mutta alueelliset erot ja joidenkin ikäluokkien suuri koko aiheuttaa tarvetta uusien yksittäisten opetusryhmien perustamiseen.
Kaarinalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan lisäämällä koulu- ja päiväkotiarjen turvallisuutta. Lasten ja nuorten palveluiden toimintaa ohjaava periaate on, että oikea-aikaista ja todelliseen tarpeeseen perustuvaa tukea tarjotaan omassa lähikoulussa tai päiväkodissa. Työote on ennaltaehkäisevä ja tukea annetaan mahdollisimman paljon omassa ryhmässä.
Saaristomeren hyvinvoinnin tukeminen jatkuu ja ilmasto-ohjelmaa toteutetaan. Ympärivuotista pyöräilyä sekä henkilöstön pyöräilyä tuetaan ja Kaarinan uudistuneet sisäiset Fölin K-linjat kulkevat aiempaa tiheämmin ja kattavammin.
Kaarinan keskustan kehittäminen jatkuu vuonna 2023 järjestetyn keskustakilpailun pohjalta: asemakaavan muutos, yleissuunnittelu ja laatukäsikirjatyö käynnistyvät. Uusia omakotitontteja tulee mm. Paltan alueelle ja seudullisesti merkittävän, 100–150 hehtaarin kokoisen Krossi2-yritysalueen suunnittelu käynnistyy.
Lähiliikuntapaikat, kuntoradat ja ulkoilureitit tarjoavat hyvinvointia edistäviä ja ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksia, ja niiden kehittämistä ja kunnostustöitä jatketaan myös tulevina vuosina.
Laajassa hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan monipuolisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja puutteita. Kertomuksen pohjalta suunnitellaan tulevan valtuustokauden hyvinvointisuunnitelma. Päätösvaihtoehtojen ennakkoarviointi otetaan käyttöön ensi vuonna. Erityisen tärkeää on arvioida, miten eri päätösvaihtoehdot vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Kouluruokailun kehittämishanke tähtää ruoan menekin kasvattamiseen. Nuorten osallistamista kaupunkisuunnitteluun lisätään.
Kaupungin talous ja investoinnit
Kaupunginjohtajan esitys talousarvioksi vuodelle 2025 tuo kaupungille 5,3 milj. € alijäämäisen tuloksen. Kaupungin toimintakate 105,6 milj. € rahoitetaan valtionosuuksilla 26 % ja verotuloilla 74 %.
Kaupunginjohtajan esityksessä verotuloihin ei esitetä muutosta. Kunnallisvero pysyy 7,6 %:ssa. Käyttö- ja jäteveden hintoihin esitetään lähes 9 %:n korotuksia 1.4.2025 alkaen.
Kaarina investoi vuonna 2025 47 milj. €. Isoimmat hankkeet ovat Valkeavuoren kampus ja Piispanlähteen nuortentalo. Katuihin, kevyenliikenteen väyliin ja vesijohto- ja hulevesiverkostoon investoidaan yhteensä noin 11,5 milj. €. Liikunta- ja viheralueisiin investoidaan yhteensä noin 2 milj. €.
Investoinneista suuri osa rahoitetaan velalla, velkamäärän per asukas ennustetaan vuoden 2025 lopussa olevan noin 4340 €/asukas.
Kaarinan alueella on käynnissä valtion väylähankkeita, joihin osallistutaan vähintään neuvottelu- ja yhteistyöosapuolena, osaan myös investointiosuudella. Suunnittelussa ovat Paraisten väylä (Kaarinan läntinen ohitustie), Länsirata ja paikallisjunaliikenne.
Väestön (36 960) ennustetaan kasvavan tulevana vuonna 1,8 %, mikä tarkoittaa 680 uutta kaarinalaista vuoden 2025 aikana.
