Saaristolain uudistustyö on on käynnistymässä
Saariston kehittämistä ja mm. saaristoliikennettä ohjaava saaristolaki on yli 40 vuotta vanha (annettu vuonna 1981) eikä se enää monilta yksityiskohdiltaan vastaa nykypäivän olosuhteita. Rakenteellisesti laki vaatii muutoksia ennen muuta, jotta se täyttäisi vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain vaatimuksia.
Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt työn saaristolain uudistamiseksi nimeämällä vuonna 2021 eri ministeriöiden edustajista kootun työryhmän pohtimaan uudistuksen tarvetta ja keskeisiä uudistusta kaipaavia lain kohtia. Työssä mukana on ollut Saaristoasiain neuvottelukunta ja työryhmän arviomuistio on nyt lähtenyt lausunnolle keskeisille saariston toimijoille; mm. kunnille, maakuntien liitoille ja saaristoon nivoutuville sidosryhmille.
Saaristolaki ottaa kantaa mm. saariston määrittelyyn, saaristokuntajakoon, saaristoliikenteen ja muiden palveluiden järjestämiseen saaristossa sekä esimerkiksi valtion rooliin ja toimintaan saaristossa. Lisäksi laissa säädetään saaristoasiain neuvottelukunnasta.
Työryhmä on lausunnolle tulleessa arviomuistiossaan nostanut nykyisen saaristolain jokaisesta pykälästä esiin niitä kohtia, jotka mahdollisesti vaativat muutoksia. Lisäksi työryhmä on pohtinut, onko kukin pykälä edelleen keskeinen lain tarkoituksen kannalta vai tulisiko jotakuta pykälää selkeästi muuttaa tai jopa poistaa kokonaan.
Saaristo on toimintaympäristönä muuttunut merkittävästi 40 vuoden aikana
Vakituinen asutus on vähentynyt, mutta toisaalta ihmisten monipaikkaisuus on lisääntynyt mm. kehittyneen digiteknologian ansiosta. Saaristossa on nykyään enemmän väkeä kuin koskaan ennen, vaikkakin väestön määrä vaihtelee kausittain.
Saariston, myös uloimman saariston, asuttuna pitäminen on tärkeää paitsi saaristolaisille myös koko maallemme myös turvallisuusnäkökohdista. Toimiva saaristoliikenne (maantielautat ja -lossit sekä yhteysalukset) on tässä keskeisessä asemassa.
Varsinais-Suomen maakuntahallitus haluaa omassa arviomuistioon kohdistuvassa lausunnossaan tuoda esiin oman maakuntamme kannalta keskeisiä huomioita saaristolain päivitykseen liittyen. Päivitetyssä saaristolaissa tulee saaristoliikenteen edelleen olla maksutonta tai kohtuuhintaista. Reittien ja aikataulujen tulee palvella kaikkia saaristossa liikkuvia, mutta saariston vakinaisen väestön ja yritystoiminnan ml. matkailu etu tulee huomioida ensisijaisesti.
Saariston määrittelyssä ja saaristokuntia nimettäessä ei nykyisen saaristokuntiemme ja saaristo-osakuntiemme asemaan saa tulla heikennyksiä. Saariston erityisolosuhteet ja -tarpeet (esim. kaksikielisyys, haastavat liikenneyhteydet) tulee huomioida palveluja järjestettäessä ja erilaisten tukien myönnössä.
Maakuntahallitus odottaa uudelta saaristolailta myös Saaristomeren ja muiden vesistöalueiden tilan parantamisen huomioimista.
Saaristoliikenteen osalta lain tulisi mahdollistaa kaluston uudistamista, jotta liikenteessä olisi käytettävissä aina ajanmukainen, turvallinen ja ympäristöystävällinen kalusto.
