Työttömyyttä edeltäneet terveyserot ja erot muissa tekijöissä kuten koulutuksessa ja työllisyyshistoriassa vaikuttavat aiemmin oletettua voimakkaammin sekä työttömien ja työllisten välisiin terveys- ja kuolleisuuseroihin, että terveysongelmista kärsivien heikompaan kiinnittymiseen työmarkkinoille.
Työttömyys näyttää myös lisäävän mielenterveyden häiriöiden ja alkoholiperäisten sairauksien riskiä, todetaan Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa, jossa selvitettiin rekisteriaineistojen perusteella eroja työttömien ja työllisten terveydessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri terveyden ulottuvuuksia, mukaan lukien ei-alkoholiperäiset sairaudet, vammat, päihteisiin liittyvät sairaudet sekä mielenterveys.
Lukuisilla tekijöillä kuten työhistorialla, elämänkokemuksilla, koulutuksella ja henkilön tarkastelujaksoa edeltävillä terveysongelmilla havaittiin olevan vaikutusta työttömien työllisiä huonompaan terveyteen ja korkeampaan kuolleisuuden riskiin. Tällaisia tekijöitä kutsutaan sekoittaviksi tekijöiksi.
– Tässä tutkimuksessa saimme vakioitua aikaisempaa tutkimusta voimakkaammin näiden ns. sekoittavien tekijöiden merkitystä, kertoo väitöskirjatutkija Liina Junna Helsingin yliopistosta.
Työttömillä alkoholi ja väkivalta liittyvät korostetusti kuolleisuuden riskiin
Sekoittavat tekijät selittävät pitkälti työttömien ei-alkoholiperäisiin sairauksiin liittyvän ylikuolleisuuden. Vaikka työttömyys ei siis tutkimuksen perusteella lisää ei-alkoholiperäisten kuolleisuuden riskiä, työttömyys voi silti vaikuttaa haitallisesti joihinkin terveyden ulottuvuuksiin.
– Terveyserot olivat erityisen selkeitä miesten ja naisten alkoholiperäisen kuolleisuuden ja miesten väkivaltaan liittyvän kuolleisuuden kohdalla: työttömillä näihin tekijöihin liittyvä kuolleisuuden riski oli karkeasti kaksinkertainen verrattuna työllisiin, Junna korostaa.
Myös mielenterveyteen liittyvän sairastavuuden riski on kohonnut työttömyyden aikana verrattuna työssäoloon. Kun sekoittavat tekijät otettiin huomioon, pitkittyneillä tai toistuvilla työttömyysjaksoilla ei ollut terveyteen erityisen haitallista vaikutusta, varsinkaan naisten kohdalla, vaan sairastavuuden riski kohosi työttömyysjakson ajaksi ja jo lyhyempien työttömyysjaksojen aikana.
Terveysongelmat pitkittävät työttömyyttä
Tutkimuksen mukaan sairaudet kuten diabetes ja sydänsairaudet, vammat, sekä erityisesti alkoholiperäiset ja mielenterveyteen liittyvät terveysongelmat heikentävät työttömien mahdollisuuksia työllistyä. Alkoholiperäiset terveysongelmat jopa puolittavat sekä miesten että naisten todennäköisyyden työllistyä kahden vuoden sisään työttömyyden alusta ja vaikeuttavat erityisesti jatkuvien työsuhteiden löytämistä.
Junnan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin työttömien ja työllisten välisiä eroja sairastavuudessa ja kuolleisuudessa neljän osatutkimuksen avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvasikokeellisia tilastollisia menetelmiä kuten kiinteiden vaikutusten mallia sekä tarkasteltiin henkilöstövähennyksistä ja työpaikan sulkemisesta johtuvaa työttömyyttä.
Lisäksi arvioitiin, missä määrin erilaiset terveysongelmat vaikuttavat työttömien työllistymiseen. Mittareina käytettiin erikoissairaanhoidon käyntejä, erityiskorvattavien lääkkeiden käyttöä sekä syykohtaista kuolleisuutta.
Sosiaalitieteiden väitöskirjan “Unemployment, health and mortality: Evidence from longitudinal register data” tarkastustilaisuus järjestettiin Helsingin yliopistossa 23. syyskuuta.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7054-5
